15,46 km (9.6 miles)
1374.0 / 2189.8 miles
Wildcat Shelter, NY
The hard rain had started already in the early morning hours and drummed my tent in a continuous torrent. I had seen in the forecast that the rain would continue until about noon and in the morning I weighed my options. I could start hiking, get more miles, get drenched in moments and enjoy the consequences for several days. Or I could rest for the morning and set off once the rain was done, thus keeping dry but getting less miles. The latter option seemed more enticing, so I ate my breakfast and took a nap.
My hopes despite the short day were still to hike 13 miles. I thought I could continue in the dark using my headlamp if necessary.
After a few miles of hiking I crossed the border of New Jersey and New York. I didn’t know what to expect from New York, but it became apparent quickly. Ahead of me were several miles of climbing up and down. The altitude differences weren’t huge, but the terrain was rocky and steep. Going was slow and it was slowed even further by the slipperiness caused by the rain. In one smooth spot I judged the rock to be dry, and my incorrect judgment sent me flat on my back in an instant. After that I moved more cautiously. And slower.
After getting onto Prospect Rock a beautiful view opened below over Greenwood Lake. Suddenly I also noticed skyscrapers far on the horizon, and I realized I was looking at the New York City skyline. I knew it could be seen from the AT, but I hadn’t expected to see it yet.
The day was full of exertion in the rocks. In the evening as I came to an intersection where I could get to a nearby ice cream place, I couldn’t think of a reason to refuse the temptation. The crowd of people didn’t seem very enchanted by my dirty and stinky appearance, but regardless of that I sat outside enjoying a big soft serve and soda. The place offered a view into the valley, where it was raining. Soon the rain came closer, and I got under the overhang to finish the rest of my treat.
As I continued my journey I had a chance to get excited about the easier terrain, but this turned to be short-lived. Soon I got to climb first on to the Eastern Pinnacles pile of rocks, and then on Cat Rocks. Eastern Pinnacles did provide a beautiful view, and the momentary rain had created a rainbow in the sky.
As I descended from Cat Rocks dusk started to settle. My feet hurt and I was otherwise tired, too. My plan to hike in the dark was not tempting at all, so I decided to go to nearby Wildcat Shelter. In the dimness I probably chose a fairly poor route to the shelter, but I found it right before dark. The day had been short when it came to hiking, but still draining. I knew that I sorely needed a zero, because I could feel myself constantly underachieving. Because of that I just needed to push on for a couple more days.
Kova sade oli alkanut jo aamuyöllä ja se rummutti telttaani jatkuvana ryöppynä. Olin katsonut sääennusteesta sateen jatkuvan puolillepäivin ja aamulla pohdin vaihtoehtojani. Voisin lähteä vaeltamaan, tehdä enemmän maileja, kastua hetkessä läpimäräksi ja nauttia seurauksista seuraavat päivät. Tai sitten voisin levätä aamupäivän ja lähteä sateen loputtua liikkeelle säilyen kuivana, mutta saaden vähemmän maileja. Jälkimmäinen vaihtoehto tuntui houkuttelevammalta, joten söin aamupalan ja kävin päiväunille.
Toiveissani oli lyhyestä päivästä huolimatta vaeltaa noin 13 mailia. Ajattelin voivani tarvittaessa jatkaa hämärän puolelle otsalampun turvin.
Ylitin muutaman mailin vaeltamisen jälkeen New Jerseyn ja New Yorkin osavaltioiden rajan. En tiennyt mitä odottaa New Yorkilta, mutta se selvisi hyvin pian. Edessäni oli nimittäin useita maileja pieniä kiipeämisiä ylös ja alas. Korkeuserot eivät olleet suuria, mutta maasto oli hyvin kivikkoinen ja jyrkkä. Liikkuminen oli erittäin hidasta ja sitä hidasti entisestään kallion liukkaus sateen jäljiltä. Eräässä sileässä kohdassa katsoin kallion olevan kuiva ja väärä arvioni heitti minut kertarysäyksellä selälleni. Sen jälkeen kuljin vielä entistäkin varovaisemmin. Ja hitaammin.
Prospect Rockille noustuani avautui alla kaunis maisema Greenwood Laken yli. Yllättäen huomasin kaukana horisontissa myös korkeita pilvenpiirtäjiä ja ymmärsin katselevani New York Cityn skylinea. Tiesin sen näkyvän AT:lle, mutta en ollut odottanut näkeväni sitä vielä.
Päivä oli täynnä ponnistelua kivikossa. Illalla tullessani polkujen risteykseen, josta pääsisi läheiselle jäätelöputiikille, en keksinyt yhtään hyvää syytä kieltäytyä houkutuksesta. Paikalla ollut ihmislauma ei tuntunut erityisen ihastuneelta likaiseen ja haisevaan olemukseeni, mutta siitä välittämättä istuin pihalle nauttimaan isoa pehmistä ja limpparia. Paikalta avautui näkymä laaksoon, jossa satoi vettä. Ennen pitkää sade tuli lähemmäs ja menin räystään alle suojaan syömään loput herkuistani.
Jatkaessani matkaa ehdin hetkeksi innostua helpommaksi muuttuneesta polusta, mutta ilo oli lyhytaikaista. Pian sain kiivetä ensin Eastern Pinnaclesin kivikasan päälle ja sitten Cat Rocksille. Eastern Pinnaclesilta oli tosin kaunis näköala ja hetken kestänyt sade oli luonut taivaalle upean sateenkaaren.
Laskeutuessani Cat Rocksilta alkoi ilta hämärtyä. Jalkojani särki ja olin muutenkin väsynyt. Suunnitelma pimeässä vaeltamisesta ei houkutellut yhtään, joten päätin mennä läheiselle Wildcat Shelterille. Valitsin hämärässä ehkä vähän huonon reitin shelterille, mutta löysin kuitenkin perille juuri ennen pimeää. Päivä oli ollut vaeltamisen kannalta lyhyt, mutta silti todella kuluttava. Tiesin tarvitsevani kipeästi lepopäivää, koska tunsin jatkuvasti alisuoriutuvani. Sitä varten pitäisi vain vielä jaksaa puskea pari päivää.
