Day 92: Elkwallow

20,61 km (12.8 miles)
956.3 / 2189.8 miles
Gravel Springs Hut, VA

I woke up earlier than yesterday, but I went through my morning routine slowly. I calculated the food left, and ate what I wouldn’t need tonight or tomorrow morning.

As I left the shelter a deer leapt right next to me. After the tall peaks and rain leading into Waynesboro Shenandoah’s wonderful terrain and sunny weather seemed like a completely different reality. The hiking days feel strangely totally the same and completely different at the same time.

On the day’s program was a leisurely 13 mile stretch, and a stop at the last wayside. As I arrived at Elkwallow wayside I got myself a vegetable wrap (which was better than Big Meadows despite the same ingredients) and French fries. I ran into Grasshopper and Cricket, as well as Dreamliner and Sunshine. I ended up sitting and chatting with them while eating ice cream.

Sunshine left a little before me, and the rest planned to follow behind. Well fed the uphill went easily and somewhere on the summit of Hogback Dreamliner passed me.

When I arrived at Gravel Springs Hut Dreamliner came back toward me without a pack, and asked if I had seen Sunshine. I had not, and thought she had been ahead of me the whole time. Sunshine had not arrived at the shelter though, and Dreamliner said he was going some ways back to look for his girlfriend [translator is assuming gender while lacking concrete detail. Thanks, English language]. Possibly she had just turned the wrong direction somewhere, and there was nothing to worry about, but understandably the situation was scary.

I went to pitch my tent and then it dawned on me that I could have offered to Dreamliner to go forward on the AT. Maybe Sunshine had gone past the shelter. I had seen a bear soon after Elkwallow wayside, but I knew Sunshine knew how to behave with them.

I completed my evening routines and went to ask those sitting at the shelter if Dreamliner had returned. I was told that a hiker who had just arrived at the shelter had seen Sunshine going the wrong way. Now Sunshine was heading back and Dreamliner was going toward her. I’m glad this odyssey had a happy ending.

JFRM-2017-06-8594.jpg

JFRM-2017-06-6028596.jpg

JFRM-2017-06-8598.jpg

JFRM-2017-06-8600.jpg

JFRM-2017-06-8604.jpg

JFRM-2017-06-6028606-Pano.jpg

Heräsin aiemmin kuin eilen, mutta tein aamutoimiani hitaasti. Laskeskelin jäljellä olevia ruokia ja söin pois niitä, joita en tarvitsisi tänä iltana tai seuraavana aamuna.

Lähtiessäni shelteriltä loikki peura aivan vieressäni. Waynesboroa edeltäneiden korkeiden harjanteiden ja vesisateen jälkeen Shenandoahin loiva maasto ja aurinkoinen keli vaikutti aivan toiselta todellisuudelta. Vaelluspäivät tuntuvat oudolla tavalla olevan sekä hyvin samanlaisia että aivan erilaisia.

Päivän ohjelmassa oli rento 13 mailin pätkä ja pysähdys viimeisellä waysidella. Saapuessani Elkwallow waysidelle kävin hakemassa itselleni kasviswrapin (joka oli samoista aineksista huolimatta parempi kuin Big Meadowsilla) ja ranskalaiset. Tapasin sattumalta Grashopperin ja Cricketin sekä Dreamlinerin ja Sunshinen. Päädyin istumaan heidän kanssaan juttelemaan ja syömään jäätelöä.

Sunshine lähti vain hetken ennen minua ja muut aikoivat tulla myöhemmin perästä. Hyvin ruokittuna ylämäki meni heittämällä ja jossain vaiheessa Hogbackin laella Dreamliner tuli ohitseni.

Saapuessani Gravel Springs Hutille Dreamliner käveli vastaan ilman reppua. Ihmettelin minne hän oli menossa ja hän kysyi olinko nähnyt Sunshinea. En ollut ja luulin hänen olleen koko ajan edelläni. Sunshine ei kuitenkaan ollut saapunut shelterille ja huolestunut Dreamliner sanoi menevänsä jonkun matkaa takaisinpäin etsimään tyttöystäväänsä. Luultavasti hän oli kääntynyt jostain väärään suuntaan ja todennäköisesti mitään hätää ei olisi, mutta ymmärrettävästi tilanne oli pelottava.

Menin itse pystyttämään telttaani ja sitten vasta tuli mieleeni, että olisin voinut ehdottaa Dreamlinerille, että menisin itse AT:ta eteenpäin. Jos Sunshine olisi vaikka kulkenut shelterin ohi vahingossa. Olin nähnyt pian Elkwallow waysiden jälkeen karhun, mutta tiesin Sunshinen osaavan käyttäytyä niiden kanssa.

Tein iltatoimet ja menin kysymään sitten shelterillä istuvilta vaeltajilta oliko Dreamliner palannut. Sain kuulla, että juuri paikalle saapunut vaeltaja oli nähnyt väärään suuntaan menevän Sunshinen. Nyt Sunshine oli siis tulossa shelterille ja Dreamliner menossa häntä vastaan. Onneksi tämä harharetki päättyi onnellisesti.

Map

Total Time: 08:42:25

Leave a comment

Leave a Reply