Day 108: Duncannon

19,17 km (11.9 miles)
1147.2 / 2189.8 miles
Red Carpet Inn, Duncannon, PA

As I ate Pamela’s homemade granola for breakfast I decided to try out the compression tights and shorts today. I’ve used hiking pants up until this point, but in the sunny weather they are very hot. I hoped to get some relief to the sweating without losing the protection from ticks and the sun provided by the long pant legs.

And sun was forecasted. The day was even hotter and more humid than yesterday. The sweat ran continuously down my face. I drank a lot, took frequent breaks, and tried to move forward in these tropical conditions. I motivated myself by thinking of the cold Pepsi I would get when I got to Duncannon.

I was already very close to Duncannon when I strayed off the AT for the first time. I knew the path crossed another on the way down, but the fork was so subtle that I passed it. I realized my mistake when I arrived at the parking lot at the end of the path. I could have walked forward a few blocks and gotten back on the AT, but as a purist I made a U-turn and took back the 50 vertical meters I had just descended.

After this bonus I finally got to the edge of Duncannon and at the first gas station I went to get the cold Pepsi I had promised myself. Drinking it was nearing a religious experience. Sipping the Pepsi I padded into charming Duncannon and found Doyle Hotel where I had planned to stay. The only problem was that the door was locked and a sign said it would be open tomorrow. I had called Doyle yesterday and they had told me I was welcome, so something must have happened between then and now.

I called Red Carpet Inn which is a few miles outside of town. They offered a ride both ways for $10, so I took advantage of the offer. In the end I was satisfied with my decision because the Red Carpet Inn turned out to be a very clean and cozy motel considering its price. The service was very friendly. I had asked the young lady at reception about pizza places that delivered to the hotel. She came after me shortly to let me know the places closed early on Sundays, so if I wanted to order I should do it right away. The recipe for banishing the tiredness of the last few days was a simple salad, pizza, and clean linens.

JFRM-2017-06-8962.jpg
JFRM-2017-06-8967.jpg
JFRM-2017-06-8971.jpg
JFRM-2017-06-8972-Pano.jpg
JFRM-2017-06-8977.jpg

Syödessäni aamupalaksi Pamelalta saamaani itse tehtyä mysliä päätin ottaa tänään kokeiluun kompressiotrikoot ja shortsit. Olen tähän asti käyttänyt vaellushousuja, mutta aurinkoisella säällä ne ovat todella kuumat. Toivoin saavani jotain helpotusta hikoiluun menettämättä pitkien lahkeiden tuomaa suojaa punkeilta ja auringolta.

Ja aurinkoa sitten olikin luvassa. Päivä oli vielä kuumempi ja kosteampi kuin eilen. Hiki valui jatkuvasti pitkin kasvoja. Join paljon, pidin taukoja usein ja yritin päästä eteenpäin trooppisissa olosuhteissa. Motivoin itseäni ajattelemalla sitä kylmää Pepsiä, jonka saisin päästyäni Duncannoniin.

Olin jo hyvin lähellä Duncannonia, kun menin ensimmäisen kerran harhaan AT:lla. Tiesin polun risteävän alamäessä, mutta erkaantuva haara oli sen verran huomaamaton, että kuljin sen ohi. Tajusin virheeni saapuessani polun päässä olevalle parkkipaikalle. Olisin tietysti voinut kävellä eteenpäin pari korttelia ja päässyt takaisin AT:lle, mutta puritaanina tein täyskäännöksen ja otin takaisin juuri laskeutumani viimeiset 50 korkeusmetriä.

Tämän bonuskierroksen jälkeen pääsin viimein Duncannonin laitamille ja ensimmäisen huoltoaseman tullessa vastaan menin heti lunastamaan itselleni lupaamani kylmän Pepsin. Sen juominen lähenteli jo uskonnollista kokemusta. Pepsiä höppien tallustin viehättävään Duncannoniin ja löysin yöpaikaksi suunnittelemani Doyle Hotellin. Ainoa ongelma oli, että ovi oli lukossa ja ikkunassa lappu kertoi paikan olevan auki huomenna. Olin soittanut Doyleen eilen ja silloin minut oli toivotettu tervetulleeksi eli jotain oli tällä välillä tapahtunut.

Soitin muutaman mailin kaupungin ulkopuolella olevaan Red Carpet Inniin. Sieltä luvattiin autokyyti molempiin suuntiin $10 maksua vastaan, joten päätin tarttua tarjoukseen. Olin lopulta hyvin tyytyväinen valintaani, koska Red Carpet Inn osoittautui hintaansa nähden siistiksi ja mukavaksi motelliksi. Palvelu oli myös huomattavan ystävällistä. Olin kysynyt respan nuorelta naiselta pizzerioista, jotka toimittavat motellille. Hän tuli pian perässäni kertoakseen, että pizzapaikka menee sunnuntaisin aikaisin kiinni, joten jos haluaisin ehtiä tilata olisi se parasta tehdä heti. Viimepäivien väsymyksen karkoittamiseen yksinkertainen salaatti, pizza ja puhtaat lakanat olivat juuri oikea resepti.

Leave a comment

Leave a Reply