Day 90: Big Meadows

23,62 km (14.7 miles)
927.9 / 2189.8 miles
Rock Spring Hut, VA

The second morning in a row someone had pooped in my shoe. This time the mouse droppings were in my hiking shoe. Many hikers talk about learning to appreciate things they previously took for granted. Maybe this belongs in that category?

Otherwise the morning went as planned. I hiked a few miles to Lewis Mountain campground and went to the store. The night before, though, I had read in the Guthook app that the store at a wayside further down the trail was better. So I got just a snack and ate in front of the store while charging my cell phone.

As I walked the level terrain toward Big Meadows I thought that Shenandoah was probably popular with hikers because one can get enough food almost every day. The downside on the food sector is that none of the stores seem to sell tuna in pouches. These are a very important piece of evening meals and source of protein for me and many other hikers. All the Shenandoah stores sell only cans. They are heavy, and the trash left from them takes up space and is also heavy, and they have to be drained of excess water.

When I got to the Big Meadows wayside, I gritted my teeth and bought two cans of tuna, because there wasn’t really anything else that would work with my stoveless diet. I ate a vegetable wrap, and blackberry cobbler and milkshake for dessert in the restaurant. I had heard praises of the blackberry shakes in Shenandoah, and I decided it was time to try one. And the praises weren’t unfounded – the shake was really good.

While I was at the Big Meadows wayside it started to rain, and I waited a bit for it to stop. While doing so I got my cell phone and battery packs almost full. I continued on according to my plans toward the next shelter, but the rocky terrain started hurting my feet. I was about to stop a hundred meters from the shelter to camp (I didn’t realize I was so close), when my feet were totally done and I suspected the shelter was crowded. I encountered a happy surprise when I noticed the shelter was just around the bend, and only Sunshine and Dreamliner, as well as Cricket and Grasshopper were there. I even pondered sleeping in the shelter momentarily, until we heard squeaking and saw multiple mice. To end the night we roasted hot dogs bought by Cricket and Grasshoper, and put them in tortillas. That’s the kind of food day I had on the AT today.

JFRM-2017-05-8522.jpg

JFRM-2017-05-8523.jpg

JFRM-2017-05-8524-Pano.jpg

JFRM-2017-05-8528.jpg

JFRM-2017-05-8529.jpg

JFRM-2017-05-8530-Pano.jpg

JFRM-2017-05-8536.jpg

JFRM-2017-05-8537-Pano.jpg

JFRM-2017-05-8545.jpg

JFRM-2017-05-8546-Pano.jpg

JFRM-2017-05-8552.jpg

Toinen aamu putkeen, kun kenkääni on käyty kakkaamassa. Tällä kertaa hiirenjätökset löytyivät vaelluskengästä. Monet vaeltajat puhuvat siitä miten AT:lla oppii arvostamaan tavallisen elämän itsestäänselvinä pitämiään asioita. Ehkä tämä kuuluu siihen kategoriaan?

Muuten aamu eteni suunnitelmien mukaan. Vaelsin pari mailia Lewis Mountainin leirintäalueelle ja kävin kaupassa. Olin tosin edellisenä iltana lukenut Guthook-sovelluksesta, että edessä olevalla waysidella olisi vielä parempi kauppa. Siten otinkin vain hieman välipalaa ja söin kaupan edustalla toisen aamiaisen ladatessa kännykkääni.

Tallatessani mukavan tasaista maastoa kohti Big Meadowsia mietin, että ehkä Shenandoah on siksi monien vaeltajien suosikkipaikka, että täällä saa melkein joka päivä tarpeeksi ruokaa. Tosin ruokapuolella aivan todella merkittävä miinus on, ettei yksikään kauppa näytä myyvän tonnikalapusseja. Nämä ovat minulle ja monelle muulle vaeltajalle tärkeä osa iltaruokaa ja merkittävä proteiinin lähde. Kaikki Shenandoahin kaupat myyvät vain purkkeja. Ne ovat painavia, niistä jäävä roska on tilaavievä ja painava sekä niistä täytyy valuttaa pois ylimääräinen vesi.

Päästyäni Big Meadowsin waysidelle ostin siis hampaita kiristellen kaksi tonnikalapurkkia, koska oikein muuta keittimettömään ruokavaliooni sopivaa ei ollut tarjolla. Ravintolan puolella kävin syömässä kasviswrapin sekä jälkiruuaksi karhunvatukkahyvettä ja -pirtelön. Olen kuullut paljon kehuja Shenandoahin karhunvatukkapirtelöistä ja päätin, että nyt on aika kokeilla. Ja eivät ne kehut ole olleet turhia – pirtelö on todella hyvää.

Ollessani Big Meadowsin waysidella alkoi sataa ja odottelin tovin sateen loppua. Samalla sain ladattua kännykän ja powerbankin lähes täyteen. Jatkoin matkaa suunnitelmani mukaan kohti seuraavaa shelteriä, mutta kivikkoisessa mäessä jalkoja alkoi särkeä. Olin vähällä jäädä telttailemaan parin sadan metrin päähän shelteristä (en tajunnut olevani jo niin lähellä), kun jalat olivat aivan puhki ja epäilin shelterillä olevan ruuhkaa. Koin iloisen yllätyksen huomatessani shelterin olevankin seuraavan mutkan takana ja paikalla olivat vain Sunshine ja Dreamliner sekä Cricket ja Grasshopper. Pohdin jopa hetken shelterissä yöpymistä, kunnes kuulin piipitystä ja pian näimmekin useita hiiriä. Illan päätteeksi paistoimme Cricketin ja Grasshopperin ostamia nakkeja tehden niistä tortilla-hot dogeja. Sellainen ruokapäivä tänään AT:lla.

Map

Total Time: 10:59:37

Leave a comment

Leave a Reply