Day 53: Creeper Trail

20,91 km (13 miles)
485.0 / 2189.8 miles
Lost Mountain Shelter, VA

My morning wasn’t as efficient and quick as I had dreamed. Somehow leaving a city always seems to happen slowly – maybe tent mornings are more routine. I took a letter, a postcard and items I’m sending back to Atlanta to the post office. Normally I’ve gotten good service at the post office, but if Fontana is the winner in friendliness, Damascus is completely at the other end of the scale. The postal worker was frankly rude and seemed bored.

I walked through the city happy with my light pack. Even though the food sack was pretty full again, the summer sleeping bag dropped a kilo [2.2 lbs] from the weight. Once I got on the trail I realized the balance was off. Previously the sleeping bag hanging off the back had balanced things well, but I hadn’t considered this when packing. Now the sleeping bag was inside the pack, and the tent on the outside, quite high. This made the whole set up top heavy, but I didn’t have the energy to unpack the whole thing in the middle of the day. I’ll try to put something heavier on the bottom of the pack tomorrow morning.

The new shoes got my legs full of lactic acid around the ankle and shins [Finnish term used to describe sore muscles after strenuous exercise]. The position of my foot was different somehow, causing the muscles to have to work differently. At first I had to sit to rest my feet, but through the day my muscles started to get used to it. Otherwise the Oboz felt good as I hiked. I got one blister on my pinky toe in the afternoon, but hopefully this is just because they haven’t been broken in.

The trail went along Virginia Creeper Trail on a few occasions today. This bicycle path offered nice bridges and exciting views the rapids along the route. In general even the small streams have swelled with the recent rains, and have strong currents, so one needs to be careful crossing them. On a short stretch of the AT there was a detour, because a part of a bridge had washed out. This is actually the first time I’ve had to hike off the AT. Detours caused by naturally occurring issues are considered part of the AT, though, so even a purist’s view of a through hike isn’t in danger. The total for the day added up to 16 miles, even with the late start, so I have the room to take tomorrow’s uphill session a bit easier. The suspense is in whether I’ll be able to get out of my sleeping bag in the morning in that just-woken-up state – my summer sleeping bag has the zipper on a different side than my winter sleeping bag.

JFRM-2017-04-7484.jpg

JFRM-2017-04-7485.jpg

JFRM-2017-04-7487.jpg

JFRM-2017-04-7490.jpg

JFRM-2017-04-7490.jpg

JFRM-2017-04-7491.jpg

JFRM-2017-04-7492.jpg

JFRM-2017-04-7493.jpg

JFRM-2017-04-7495.jpg

JFRM-2017-04-7498.jpg

JFRM-2017-04-7499.jpg

JFRM-2017-04-7500.jpg

JFRM-2017-04-7505-Pano.jpg

JFRM-2017-04-7508.jpg

Aamuni ei ollut aivan niin tehokas ja ripeä kuin olin unelmoinut. Kaupungista lähteminen tuntuu tapahtuvan aina jotenkin hitaasti – ehkä teltta-aamut ovat rutinoituneenpia. Kävin viemässä postiin kirjeen, kortin ja tavaroita, jotka olin lähettämässä takaisin Atlantaan. Useimmiten olen saanut postissa hyvää palvelua, mutta jos Fontana voitti ystävällisyydessä nii Damascus veti pohjat toisessa päässä. Postisetä oli suoraan sanoen tyly ja kyllästyneen oloinen.

Kävelin kaupungin läpi tyytyväisenä kevyeen reppuuni. Vaikka ruokasäkki oli taas aika täysi niin kesämakuupussi pudotti kilon pois painosta. Polulle päästessäni huomasin kuitenkin repun tasapainotuksen olevan pielessä. Aiemmin repun ulkopuolella roikkunut makuupussi oli tasapainottanut koko massan hyvin, mutta en ollut huomioinut asiaa pakatessani. Nyt makuupussi oli repun sisällä ja teltta ulkopuolella aika korkealla. Se teki koko repun hieman yläpainotteiseksi, mutta en jaksanut kesken päivän purkaa koko sisältöä. Kokeilen ehkä huomenna aamulla sijoittaa jotain painavampaa repun alaosaan.

Uudet kengät saivat päivän alussa nilkan ja säären alueelta lihakset hapoille. Jalkaterän asento oli jotenkin erilainen ja siten lihakset työskentelivät eri tavalla. Jouduin aluksi istahtamaan usein lepuuttamaan jalkoja, mutta päivän edetessä lihakset alkoivat tottua. Muuten Obozit ovat tuntuneet hyvältä vaeltaessa. Yhden rakon sain iltapäivästä pikkuvarpaaseen, mutta tämä toivottavasti johtuu vain vähäisestä sisäänajosta.

Reitti kulki tänään pariin otteeseen Virginia Creeper Trailia pitkin. Tämä polkupyöräreitti tarjosi mukavia siltoja ja jännittäviä näkymiä vieressä virtaavaan koskeen. Ylipäänsä kaikki pienetkin purot olivat sateiden jälkeen paisuneet laajoiksi ja voimakkaasti virtaaviksi, joten ylitysten kanssa sai olla varovainen. Pieneltä pätkältä AT:lle oli tehty kiertoreitti, koska yksi silta oli huuhtoutunut pois. Tämä oli itseasiassa ensimmäinen kerta, kun olen joutunut vaeltamaan muualla kuin AT:lla. Luonnonilmiöiden takia tehdyt kiertotiet katsotaan kuitenkin virallisesti osaksi AT:ta, joten puritistienkaan läpivaellus ei ole uhattuna. Päivän saldoksi tuli myöhäisestä startista huolimatta lähes 16 mailia, joten minulla on varaa ottaa huomisen ylämäkisessio vaikka hieman rauhallisemminkin. Jännitysmomenttina on pääsenkö aamulla unisena ulos makuupussista – kesämakuupussissani kun näemmä on vetoketju eri puolella kuin talvimakuupussissa.

Map

Total Time: 09:05:18

Leave a comment

Leave a Reply