By Jeriko Fox 
0 km (0 miles)
273.4 / 2189.8 miles
Hostel at Laughing Heart Lodge, Hot Springs, NC
Eating gets easily out of hand on rest days. As one burns more while hiking than he can eat, arriving in a city causes an obsession to fill the energy deficit. I experienced the same phenomenon today in Hot Springs as I had previously in Franklin: I ate until I felt sick. The trouble isn’t that each calorie wouldn’t be used, but I could fine tune the pace a little bit. Maybe I’ll learn to anticipate this by the time I get to my next rest day, and plan my eating better.
In addition to eating the program for the rest day included necessary errands such as visiting the post office and laundry. The former went without problems and I got a gear delivery, as well as swapped out my hiking boots for lighter trail running sneakers. This was a pre-planned shoe swap, because I thought I would fare with a simpler shoe after the Smokies. I also got a new water bladder, so I don’t have to fuss with an inconvenient-to-me water bottle anymore.
Laundry on the other hand proved to be surprisingly difficult. The hostel’s washing machines weren’t in use, and I couldn’t get coins at the laundromat (usually they have change machines, but this one didn’t for some reason). By the time I got change at the grocery store I returned to the laundromat to a long line. I decided to give up and returned later, when I was able to was my laundry right away.
Tomorrow the journey continues again over mountains and hills toward Erwin, where a nice surprise will be waiting for me. Friends who are in the US for vacation promised to bring chocolate and salmiakki from Finland, and mail it to Erwin for me.
Syöminen lähtee helposti käsistä lepopäivinä. Kun vaeltaessa kuluttaa jatkuvasti enemmän kuin mitä pystyy syömään, on kaupungissa pakkomielteinen tarve paikata energiavajetta. Koin tänään Hot Springsissä saman ilmiön kuin aiemmin Franklinissa: päädyn syömään itselleni huonon olon. Ongelma ei ole siinä, etteikö jokaiselle kalorille olisi käyttöä, mutta rytmittämisessä olisi kyllä hiomisen varaa. Ehkä opin seuraavaan lepopäivään mennessä varautumaan tähän ja suunnittelemaan syömiseni paremmin.
Ohjelmassa oli syömisen lisäksi muut lepopäivän pakolliset kuviot eli postissa käyminen ja pyykinpesu. Ensinmainittu hoitui ongelmitta ja sain varustelähteyksen myötä vaihdettua nyt vaelluskengät kevyempiin polkujuoksulenkkareihin. Tämä oli siis ennalta suunniteltu kenkien vaihto, koska ajattelin Smokiesin jälkeen pärjääväni minimalistisemmalla jalkineella. Lisäksi sain uuden juomarakon, joten en joudu askartelemaan enää itselleni epäkäytännöllisen juomapullon kanssa.
Pyykinpesu osoittautuikin sitten yllättävän hankalaksi. Hostellin pesukoneet eivät olleet käytössä ja kolikkopesulasta ei saanut kolikoita (yleensä niissä on aina rahanvaihtoautomaatti, mutta tässä paikassa ei jostain syystä ollut). Saatuani vaihdettua rahaa ruokakaupassa palasin kolikkopesulaan, jossa oli pitkä jono. Päätin luovuttaa ja palasin apajille uudestaan illemmalla, jolloin sainkin pestä pyykkini samantien.
Huomenna matka jatkuu taas yli vuorten ja mäkien kohti Erwiniä, jossa minua odottaa erityisen mieluisa yllätys. Yhdysvaltoihin lomailemaan tulleet ystäväni nimittäin lupasivat tuoda Suomesta salmiakkia ja suklaata, jotka he postittavat minulle Erwiniin.