Day 8: Warner Springs

22,77 km (14.1 miles)
115 / 2650 miles
Agua Caliente Creek

At 7 AM we gathered with our host Chery in her impressive yoga yurt. She led a yin-yoga designed with hikers in mind for those visitors who were interested. The practice did good physically, and also started the energy flowing spiritually, too. The sore feet had eaten at my motivation, so that had been bothering me.

I also messaged with Nina about the topic and I am lucky to get unconditional support from her. Breakfast at Mountain Valley Retreat was also a rousing experience when Chery served us the omelet, hash browns, and toast she had made.

In the morning Lynn, who took care of the transportation side, took me to the store to get food for the journey ahead and dropped me back off at the PCT after I had packed my things. The others stayed another night because the forecast called for strong wind.

And windy it was, but very refreshing after all the scorching. I enjoyed the day as I walked long stretches along lush grazing pastures. Sometimes in the distance, I could see cows.

Just as I arrived at one of PCT’s sights, Eagle Rock, at the trail intersection was a familiar shape: Big Owl! We rejoiced in meeting and exchanged greetings. He continued on his journey because he was meeting Donna in Warner Springs. I went to see Eagle Rock.

That distinctly eagle-shaped rock formation in the middle of a grassy area was an impressive sight. A little way down the trail Gottfried appeared, too.

I continued on, in surprisingly forested scenery, to Warner Springs where the Community Center has services for hikers. There was no volunteer on-site, so we couldn’t make any purchases, but we could charge our devices and use the bathroom. The mood among the hikers who arrived was restless enough that I continued on after charging my phone. Gottfried followed a short way behind me.

The rest of the day passed casually because the temperature wasn’t too hot. I crossed pastures and finally climbed a partly busy and partly forested slope. Along Agua Caliente Creek was the first time I encountered an actual campground during my hike, where the spaces were separated and the hikers were quietly in their tents. As the night fell, for the first time while on the PCT rain started to patter on my tent.

Aamuseitsemältä kokoonnuimme emäntämme Cheryn kanssa hänen vaikuttavan näköiseen jooga-jurttaansa. Hän veti aiheesta kiinnostuneille vieraille vaeltajia ajatellen rakennetun yin-joogan. Harjoitus teki hyvää kehollisesti ja laittoi myös virtoja liikkeelle henkisesti. Jalkasärky on syönyt motivaatiota, joten se on vaivannut mieltä.

Viestittelin aamulla myös Ninan kanssa asiasta ja olen onnekas saadessani häneltä varauksetonta tukea. Aamupala Mountain Valley Retreatissa oli myös sykähdyttävä kokemus, kun Chery tarjoili meille tekemäänsä munakasta, hash browneja (eräänlaista paistettua perunaraastetta) ja paahtoleipää.

Aamulla kyytipuolta hoitava Lynn käytti minut vielä kaupassa hakemassa eväät jatkoa varten ja pudotti tavarat pakattuani takaisin PCT:lle. Muut vieraat jäivät vielä toiseksi yöksi, koska oli ennustettu todella kovaa tuulta.

Tuulta kyllä tulikin, mutta se oli erittäin virkistävää kaiken paahteen jälkeen. Nautin päivällä kävellessäni pitkiä pätkiä vehreiden laidunmaiden yli. Joskus kaukaisuudessa näkyi lehmiä.

Juuri saapuessani yhdelle PCT:n nähtävyyksistä, Eagle Rockille, oli polkujen ristyksessä vastassa tuttu hahmo: Big Owl! Iloitsimme tapaamisesta ja vaihdoimme kuulumiset. Hän jatkoi matkaansa, koska sanoi tapaavansa Donnan Warner Springissä. Minä menin katsomaan Eagle Rockia.

Tuo aivan kotkan muotoinen kivimuodostelma keskellä ruohikkoista aluetta on vaikuttava näky. Hetken kuluttua polkua pitkin ilmaantui paikalle myös Gottfried.

Jatkoin matkaa yllättävän metsäisessä maisemassa Warner Springsiin, jossa on Community Centerissä palveluja vaeltajille. Vapaaehtoista ei ollut paikalla, joten myyntiä ei ollut, mutta saimme ladata laitteitamme ja käyttää vessaa. Tunnelma paikalle kokoontuneiden vaeltajien keskuudessa oli kuitenkin sen verran levoton, että jatkoin matkaa saatuani kännykän ladattua. Gottfried seurasi hieman perässäni.

Loppupäiväkin sujui rennosti, kun sää ei ollut liian kuuma. Ylitin laidunmaita ja lopulta nousin paikoin puskaista ja paikoin metsäistä rinnettä. Agua Caliente Creekin varrella oli ensimmäistä kertaa tämän vaellukseni aikana varsinainen telttakylä, mutta kaikki telttapaikat olivat erillään ja vaeltajat hiljaa teltoissaan. Yön pimentyessä ensimmäistä kertaa PCT:llä alkoi sade ropista hiljalleen teltan kankaaseen.

Leave a comment

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.