Lake Kuolimo MTB Trail

The best fall foliage was already gone, but the trees still were brightly yellow, when I was parking my car on an October afternoon to the Olkkola mansion by the Lake Kuolimo in Savitaipale. I lifted off my bike that was sprawling from the trunk and put my helmet on.

From Olkkola starts a trail system called Jääkauden jäljet – kivikauden ihminen (Traces of ice age – Stone Age human), which includes biking and hiking trails plus an art trail (more info in Finnish from eKarjala and Outdoors Finland). As the name indicates, these trails go through the terrain that is heavily affected by the ice age and there is also a reconstruction of a Stone Age home. The MTB trail is about 19 km (11,8 mi) and the hiking trails come in different lengths.

Right in the beginning I took a detour, because I wanted to ride the art trail. This route might not be actually for biking with its steep hills, but it truly was a hell of a ride! Along the art trail there are small sculptures made of natural materials. I had to look for a while to find my way back to the bike trail, but finally I got to the Uuhijoki mill and was back on the route.

The bike route followed a dirt road for a while and then turned back to the forest. Soon I saw a sign by the trail that recommended me to carry or lead my bike for the next 400 m (0.25 mi). That section was more of a bushwhack, but still rideable. Not too long after that I was once again on a dirt road that took me to the Lepänkanto recreation area. Close to the beach is a parking lot, which allows one to start hiking from there.

From Lepänkanto to Rovastinoja the route follows dirt and forest roads. Rovastinoja is an extremely beautiful spot by the Lake Kuolimo. There is a goahti-like peat hut that is a reconstruction of a Stone Age home, which would be a great place to stay a night. By the lakeside there is a fire pit and steps that lead into the lake. Not to mention the wood shed and a privy. I continued a bit further along the trail that ended right into someone’s backyard.

Rovastinoja is a very fine destination and I will definitely return there one day. This time I wasn’t prepared to stay any longer and I started to ride back towards Olkkola. The sun was already setting, so I wanted to get out of the forest before dark. On my way back I rode all the way along the bike route.

The Lake Kuolimo MTB trail is not technically demanding. During the summer both Lepänkanto and Rovastinoja are great places to have a break and to dive into the clear watered Lake Kuolimo. For those who are interested of the geomorphology of the area there are information signs along the trail. I ended up riding 23 km (14.3 mi), when I took the art trail also.

Paras ruska oli ehtinyt jo mennä ohi, mutta puut hohtivat vielä keltaisena ajellessani lokakuisena iltapäivänä Kuolimon rannalla sijaitsevan Olkkolan hovin pihaan Savitaipaleella. Nostin takakontista retkottavan polkupyörän maahan ja köytin kypärän päähäni.

Olkkolasta alkaa Jääkauden jäljet – kivikauden ihminen -reitistö, joka koostuu vaellus- sekä maastopyöräilypoluista sekä taidepolusta (lisää tietoa eKarjala-portaalista ja Outdoors Finlandista). Nimensä mukaisesti reittien varrella on nähtävissä jääkauden muokkaamaa maastoa ja kivikautisen asumuksen rekonstruktio. Maastopyöräreitti on noin 19 km ja vaellusreittejä on eri mittaisia.

Tein heti alusta pienen ylimääräisen mutkan matkaan, kun päätin ajella taidepolkua pitkin. Tämä reitti ei ehkä ihan ensisijaisesti ole pyöräilyyn tarkoitettu jyrkkine mäkineen, mutta ainakin ajaminen oli hauskaa! Taidepolun varrella on erilaisia luonnonmateriaaleista tehtyjä patsaita. Jouduin hieman etsiskelemään taidepolulta pyöräreitille löytääkseni, mutta lopulta päädyin Uuhijoen myllylle, josta liityin oikealle reitille.

Reitti seurasi hetken hiekkatietä, josta käännyin taas metsään. Polulla tuli vastaan kyltti, jossa kehotettiin taluttamaan tai kantamaan pyörää seuraavat 400 metriä. Tuo pätkä oli ryteikköisempi, mutta kuitenkin ihan poljettavissa. Pian tämän jälkeen siirryin taas hiekkatielle, jota pitkin ajoin Lepänkannon virkistysalueelle asti. Uimarannan tuntumassa on parkkipaikka, joten vaellusretken voi aloittaa myös sieltä.

Lepänkannolta Rovastinojalle reitti jatkuu hiekka- ja metsäautoteitä pitkin. Rovastinoja on hyvin kaunis alue Kuolimon rannalla. Paikalle on tehty kivikautista asumusta jäljittelevä kotamainen turvemaja, jossa itseasiassa voisi varsin hyvin yöpyäkin. Rannassa on tulentekopaikka ja portaat järveen sekä myöskin puuliiteri ja huussi löytyy. Jatkoin vielä lyhyen matkaa polkua eteenpäin, kunnes se päättyi jonkun takapihalle.

Rovastinoja on erittäin hieno retkeilykohde ja tulen varmasti palaamaan vielä sinne. Tällä kertaa en ollut kuitenkaan varautunut jäämään pidemmäksi aikaa, vaan lähdin polkemaan takaisin kohti Olkkolaa. Aurinkokin alkoi jo laskea, joten halusin pois metsästä ennen pimeää. Paluumatkan kuljin kokonaan pyöräreittiä pitkin.

Kuolimon läheisyydessä kulkeva Jääkauden jäljet – kivikauden ihminen -maastopyöräreitti ei ole teknisesti vaativa. Kesäkaudella loistavia pysähdyspaikkoja ovat Lepänkanto ja Rovastinoja, joissa voi molemmissa pulahtaa uimaan kirkasvetiseen Kuolimoon. Alueen geomorfologiasta kiinnostuneille on tarjolla infotauluja reitin varrella. Pyöräilymatkaa minulle kertyi 23 km, kun kuljin myös taidepolun kautta.