Day 144: Dalton

23,39 km (14.5 miles)
1569.0 / 2189.8 miles
Shamrock Village Inn, Dalton, MA

In the early morning it had started to rain, and later in the morning it was pouring. The weather was straight up cold, and I decided to put on my hiking pants as well as a long sleeved shirt. I also put on my rain gear, and set up my umbrella on my pack. As I took down my tent I thought, this would of course be easier with a companion. A puddle kept forming on the tent as I rolled it up. But a solo hiker has to make it on his own.

The thought of going out in the rain always feels worse than the rain itself. When one starts hiking in the rain, he eventually realizes that this is just what it is. My shoes soaked through quickly, and also the bottoms of my pant legs, because the trail was just a puddle in some parts. Otherwise I stayed relatively dry.

The makeup of the forest changed quickly from decidious to coniferous and back again. I have started to pay attention lately though, how the familiar to me coniferous forest feels even more homelike now. Otherwise the AT was pretty unsurprising today. I came to one overlook in the afternoon, but the clouds were covering the view.

The rain had stopped around noon and my shoes had dried a bit as I walked. I got to the edge of Dalton around six. AT goes through the town so I walked along it almost the entire way until I got to Shamrock Village Inn where I was staying. I had called in a room reservation yesterday, because I knew rain filled up places quickly. In fact, outside waiting for me was Todd, who had already given a very friendly impression of himself over the phone, and called out “Would you happen to be Fox?” He showed me the hiker lounge, as well as Mama and Sassy, the motel’s two cute cats. I got my laundry in the wash right away, and took a long warm shower while waiting.

There isn’t a really good food store in Dalton, so I pondered going to Walmart a few miles away. To my luck there was Uber in the area, so I could order myself a ride. I could of course have taken care of my food shopping in the morning, too, but I was actually feeling good when I got the necessary arrangements handled in the evening. That way I could sleep as long as I wanted in the morning without worry.

JFRM-2017-07-9813.jpg
JFRM-2017-07-9814.jpg
JFRM-2017-07-9815.jpg
JFRM-2017-07-9816.jpg
JFRM-2017-07-9818.jpg
JFRM-2017-07-9820.jpg
JFRM-2017-07-9821-Pano.jpg
JFRM-2017-07-9824-Pano.jpg

Aamuyöllä oli alkanut sataa ja aamulla vettä tuli kaatamalla. Sää oli suorastaan kylmä ja päätin pukea vaellushousut sekä pitkähihaisen paidan. Lisäksi laitoin sadevaatteet ja viritin sateenvarjon kiinni reppuun. Purkaessani telttaa mietin, että kyllähän tämä tietysti olisi helpompaa kahdestaan. Teltan päälle kun ehti muodostua kokoajan uusi vesilätäkkö sillä aikaa kun rullasin sitä. Mutta soolovaeltajan on selvittävä yksin.

Ajatus sateeseen menemisestä tuntuu oikeastaan aina pahemmalta kuin se itse sade. Kun lähtee vaeltamaan sateessa niin ennen pitkää toteaa itsellen, että tällaistahan tämä nyt vain olikin. Kengät kastuivat hyvin nopeasti läpi ja samoin myös housunlahkeet alaosistaan, koska polku oli osittain yhtä lätäkköä. Muuten pysyin melko kuivana.

Metsän olemus vaihteli nopeastikin lehtimetsästä havumetsäksi ja takaisin. Olen kuitenkin lähiaikoina alkanut kiinnittää huomiota, että minulle kotoisan tuntuista havumetsää tuntuu nyt olevan selvästi enemmän. Muuten AT oli melko yllätyksetön tänään. Yhdelle näköalapaikalle tulin iltapäivällä, mutta pilvet peittivät maiseman.

Sade oli lakannut puolenpäivän paikkeilla ja kenkäni ehkä hieman kuivuivatkin kävellessä. Saavuin Daltonin reunamille kuuden aikoihin. AT kulkee kylän läpi, joten kävelin sitä pitkin lähes koko matkan yöpaikkaani Shamrock Village Inniin. Olin soittanut huonevarauksen eilen, koska tiesin sateen täyttävän kaikki paikat nopeasti. Pihalla odottelikin jo puhelimessa itsestään miellyttävän kuvan antanut Todd, joka huikkasi minulle: ”Oletkos mahdollisesti Fox?” Hän esitteli hiker loungen sekä Maman ja Sassyn, motellin kaksi suloista kissaa. Sain pyykkini pesuun samantien ja otin sillä aikaa pitkän lämpimän suihkun.

Daltonissa ei ole oikein kunnon ruokakauppaa, joten mietin lähtemistä parin mailin päässä olevaan Walmartiin. Onnekseni alueella on Uber, joten käytyäni illallisella paikallisessa pubissa, saatoin tilata itselleni kyydin kauppaan. Olisin tietysti voinut hoitaa ruokatäydennykset myös aamulla, mutta oikeastaan minulla oli hyvä olo, kun sain kaikki pakolliset kuviot hoidettua illalla. Siten saisin aamulla nukkua kaikessa rauhassa pitkään.

Map

Total Time: 08:58:28

Leave a comment

Leave a Reply