Day 97: Raven Rocks

26,52 km (16.5 miles)
1019.6 / 2189.8 miles
Unnamed campsite, VA

Even though I still think that pancakes are definitely not breakfast, I enjoy this strange American food concept uninhibitedly. After stuffing myself it was time to leave Bear’s Den Hostel behind and reach for a 16 mile day.

I had the last hills of The Roller Coaster left, but from there on the route would be flatter. I reached the border of Virginia and West Virginia in the late morning, but I wasn’t completely rid of the state of Virginia, as the route follows the border for about 15 miles. Soon after this I arrived at Raven Rocks with its wonderful views.

The weather forecast had mentioned possible rain showers and I wasn’t overly concerned when the sky started leaking. Of course, it didn’t end up being a rain shower. When I got to Wilson Gap it was really coming down, and it lasted for several hours. I stayed fairly dry, but the tall grass soaked my shoes.

Paradoxically despite the rain water was hard to come by. I started to think I had passed David Lesser Memorial Shelter because it wasn’t at the distance I had calculated. The shelter finally appeared though and with little excitement I scrambled the quarter mile downhill to the watering spot. And then back up.

The rain finally started to ease up and in the evening arrived at the campsite I had been aiming for. The day had felt longer than it really was. I was tired and my feet ached, but in my mind was already smoldering excitement for the next day. I had wanted to push all the way here so tomorrow morning I would have a short distance to Harper’s Ferry. Known as the AT’s mental half-way point it’s the second most awaited destination after finishing.

Vaikka olen yhä sitä mieltä, että pannukakut eivät todellakaan ole aamupalaa, nautin tästä amerikkalaisten kummallisesta ruokakäsityksestä estoitta. Syötyäni itseni täyteen oli aika jättää Bear’s Den Hostel taakse ja lähteä tavoittelemaan 16 mailin päivää.

Jäljellä oli vielä The Roller Coasterin viimeiset mäet, mutta siitä eteenpäin reitti oli tasaisempaa. Saavutin aamupäivällä Virginian ja Länsi-Virginian rajan, mutta en päässyt vielä täysin eroon Virginian osavaltiosta, koska reitti kulkee rajaa pitkin noin 15 mailin verran. Pian tämän jälkeen saavuin hyvät näköalat tarjoavalle Raven Rocksille.

Sääennusteessa oli mainittu mahdollisista sadekuuroista ja en ollut erityisen huolissani kun taivaalta alkoi tihkuttaa vettä. Tosin se ei sitten lopulta ollutkaan mikään sadekuuro. Wilson Gapiin saapuessani satoi jo ihan kunnolla ja sadetta jatkui useamman tunnin. Säilyin muuten suhteellisen kuivana, mutta korkea ruohikko kasteli kengät.

Paradoksaalisesti sateesta huolimatta vettä oli huonosti saatavilla. Ja epäilin jo kävelleeni David Lesser Memorial Shelterin ohi, kun se ei ollutkaan laskemani matkan päässä. Shelter tuli kuitenkin lopulta vastaan ja vähäisellä innolla könysin neljännesmailin mittaisen alamäen vedenottopaikalle. Ja sitten takaisin ylös.

Sade alkoi lopulta hellittää ja illalla saavuin tavoittelemalleni telttapaikalle. Päivä oli tuntunut jotenkin pidemmältä kuin se olikaan. Olin väsynyt ja jalkoja särki, mutta mielessäni kyti jo innostus huomisesta päivästä. Olin halunnut puskea tänne asti, että seuraavana aamuna minulla olisi lyhyt matka Harper’s Ferryyn. AT:n henkisenä puolivälinä tunnettu kaupunki on päätepisteen jälkeen eniten odottamani etappi.