Day 96: Bear’s Den Hostel

14,18 km (8.8 miles)
1003.2 / 2189.8 miles
Bear’s Den Hostel, Bluemont, VA

I calculated my food stores in the morning and decided to eat two breakfasts. Cold instant oatmeal probably doesn’t sound very festive, but it’s really good in my opinion.

I started hiking at a very leisurely pace, because I had planned to only do 10 miles. Partly because I wanted to spend the night at Bear’s Den Hostel, and partly because I was facing The Roller Coaster. The Roller Coaster is a 13.5 mile stretch full of steep climbs and descents – about 9 of them. It didn’t turn out to be as challenging as I had expected, but the section was admittedly physically demanding.

After the first hill I came to a dirt road at which awaited a view I had not seen for a while: trail magic. A couple who had through hiked in 2015 was offering cold drinks, sandwiches, watermelon, chips, and brownies. Even though the day was short, thanks to the arduous hills this energy fill-up was much needed.

Enjoying trail magic at the same time as me was also ridgerunner, who is also a former through hiker. Ridgerunner, whose trail name is Miss America, and I chatted about a phenomenon that bothers us both: hikers who listen to music with speakers. Now that small and powerful speakers are cheap they are also appearing on the AT. I of course listen to a lot of music on the trail myself, but I don’t rob others of the opportunity to listen to nature.

I knew it was ahead, but the overwhelming emotions still surprised me. As I started another downhill on The Roller Coaster I saw a sign made out of sticks by another hiker: 1000. I have walked 1000 miles! It felt fantastic and unimaginable. It felt like this was really possible – that is hike the entire 2200 mile Appalachian Trail.

Around five I arrived at Bear Den’s Hostel, which looked like it had been built in the spirit of a medieval castle. This hostel, owned by ATC, is very comfortable, efficient, and not spoiled by price. Hikers can buy a package for $30 that includes a bunk, laundry, pizza, soda, and a pint of Ben & Jerry’s. Also the night contains a pancake breakfast. I sat contentedly after my shower with the pizza I had chosen. Today is a good day to be alive.

“Everyone I come across in cages they bought
They think of me and my wandering but I never what they thought
Got my indignation but I’m pure in all my thoughts
I’m alive”
-Eddie Vedder
(Guaranteed, 2007)

JFRM-2017-06-8678.jpg

JFRM-2017-06-8681.jpg

JFRM-2017-06-8682.jpg

JFRM-2017-06-8685.jpg

JFRM-2017-06-8688.jpg

JFRM-2017-06-8690.jpg

JFRM-2017-06-8697.jpg

JFRM-2017-06-8696.jpg

JFRM-2017-06-8695.jpg

JFRM-2017-06-8691-Pano.jpg

JFRM-2017-06-8694.jpg

Laskin aamulla eväitäni ja päätin syödä kaksi aamupalaa. Kylmä pikapuuro ei ehkä kuulosta kovin juhlalliselta, mutta se on oikeasti mielestäni hyvää.

Lähdin vaeltamaan hyvin rauhalliseen tahtiin, koska olin suunnitellut tekeväni vain 10 mailia. Osittain siksi, että halusin yöpyä Bear’s Den Hostellissa ja osittain siksi, että edessä oli The Roller Coaster. The Roller Coaster eli vuoristorata on 13,5 mailin pätkä, joka on pelkkiä jyrkkiä nousuja ja laskuja – noin 9 kappaletta. Se ei osoittautunut niin vaativaksi kuin pelkäsin, mutta osio on kyllä kieltämättä fyysisesti raskas.

Parin ensimmäisen mäen jälkeen tulin hiekkatielle, jossa odotti pitkästä aikaa tervetullut näky: trail magicia. Vuonna 2015 läpivaeltanut pariskunta tarjoili kylmiä juomia, voileipiä, vesimelonia, sipsejä ja brownieseja. Vaikka päivä oli lyhyt niin työläiden mäkien suhteen tämä energiatankkaus oli todella tarpeen.

Samaan aikaan kanssani trail magicista oli nauttimassa myös ridgerunner, joka oli myös entinen läpivaeltaja. Puhuimme ridgerunnerin, vaeltajanimeltään Miss America, kanssa meitä molempia häiritsevästä ilmiöstä: musiikkia kaiuttimista kuuntelevista vaeltajista. Nyt kun pieniä tehokkaita kaiuttimia saa halvalla näkyy niitä myös AT:lla. Kuuntelen toki itsekin paljon musiikkia vaeltaessani, mutta en kuitenkaan vie muiden mahdollisuutta nauttia luonnon äänistä.

Tiesin sen olevan edessä tänään, mutta silti yllätyin itsekin kokonaisvaltaisesta liikutuksen tunteesta. Lähtiessäni laskeutumaan taas yhtä mäkeä The Roller Coasterissa näin maassa jonkun vaeltajan kepeistä tekemän merkin: 1000. Olen kävellyt 1000 mailia! Se tuntui hurjalta ja käsittämättömältä. Se tuntui siltä, että tämä on ihan oikeasti mahdollista – siis vaeltaa koko 2200 mailinen Appalachian Trail.

Viiden aikoihin tulin Bear’s Den Hostellille, joka on näyttävä keskiaikaisen linnan henkeen rakennettu kivitalo. ATC:n omistama hostelli on erittäin viihtyisä, toimiva ja hintakaan ei ole paha. Vaeltajat voivat ostaa $30 paketin, johon sisältyy punkka, pyykinpesu, pizza, limppari ja Ben & Jerry’s -jäätelöpurkki. Lisäksi yöpyessään saa pannukakkuaamiaisen. Istuin suihkun jälkeen autuaassa tilassa pizzani ääressä. Tänään on hyvä päivä olla elossa.

“Everyone I come across in cages they bought
They think of me and my wandering but I never what they thought
Got my indignation but I’m pure in all my thoughts
I’m alive”
-Eddie Vedder
(Guaranteed, 2007)

Leave a comment

Leave a Reply