By Jeriko Fox 
During the Two Nights challenge I’ve had a chance to visit several lean-tos near my home. Finally this weekend the weather seemed to be less rainy and I decided to collect one new target to my tick list.
Vuorinen lean-to is located near the eponymous lake, on the way from Kuopio to Karttula. When I was driving there the scenery was almost like from a fairy tale…or a horror story. I was in the middle of the fog, every now and then diving beneath and back inside it. Even though the super moon was supposed to appear during the next night, the moon was unusually bright tonight, too.
The dirt road leads to a gravel pit and the road immediately divides to the right hand side (it’s easy to miss this place). I would recommend leaving the car to the gravel pit unless one has a special reason to drive as close as possible and a very good ground clearance. After another turn to right the road leading to lean-to is full of all kinds of rocks and it has deep ruts. The trail starts at the end of this road.
I have spent a night on several beautiful places, which made Vuorinen lean-to an unpleasant surprise. There are two lean-tos in horrible condition: one has a floor made of wonky thin trees and the tarpaulin roof of the other one is collapsed. Next to these is an old goahti equipped with heavily bent wall panels that are covered with mildew. Also the chimney has collapsed ages ago. Still, I decided to sleep in the goahti, since I didn’t know if it might rain in the morning. I thought that I rather take the risk of the whole goahti collapsing on me than getting wet.
I had planned to walk to the lake Vuorinen, but I didn’t find any trail and finally the roaming around the thick forest in darkness didn’t seem that good of an idea. I really can’t recommend this place, not before at least one of these postapocalyptic shelters is upgraded.
Olen ehtinyt Two Nights -haasteen aikana jo tutustua moneen lähialueen laavuun. Nyt viikonlopuksi luvattiin vihdoin kirkasta säätä, joten päätin lähteä katsomaan taas yhden uuden kohteen.
Vuorisen laavu sijaitsee samannimisen pienen järven lähellä, jonkinmatkaa Kuopiosta Karttulaan päin. Tunnelma oli kuin sadusta tai kauhuelokuvasta ajellessani pimeässä sumun keskellä. Tien kumpuillessa sukelsin välillä usvakerroksen alle ja taas takaisin sen sisään. Seuraavaksi yöksi odoteltu superkuu näytti jo lupaavalta valaistessaan kirkkaasti tänäkin yönä.
Hiekkatie johtaa sorakuopalle, jonne saavuttua tie haarautuu heti (ja huomaamattomasti) oikealle. Auto kannattaa suosiolla jättää sorakuopan aukiolle ellei ole erityistä syytä päästä mahdollisimman lähelle ja hyvää maavaraa. Pian tämän jälkeen itse laavulle johtava tie nimittäin kääntyy oikealle ja kyseinen pätkä on kivinen ja urainen. Tien päästä lähtee laavulle polku.
Olen yöpynyt monella hienolla paikalla, joten Vuorisen laavu oli hieman epämiellyttävä yllätys. Paikalla on kaksi huonokuntoista laavua, joista toisen lattia oli tehty hyvin huteran näköisistä ohuista puista ja toisen pressukatto oli suurelta osin romahtanut. Näiden vieressä oli myös vanha kota, jonka sisäseinät olivat homeessa ja voimakkaasti taipuneet. Myös kodan savupiippu on hajonnut aikoja sitten. Päätin kuitenkin nukkua kodassa, koska en ollut varma sataisiko aamulla vettä. Päätin ottaa mielummin riskin kodan romahtamisesta kuin kastumisesta.
Ajattelin kävellä Vuorisen järven rantaan, mutta en löytänyt polkua ja lopulta pimeässä tiheässä metsässä hortoilu ei vaikuttanut erityisen loistavalta idealta. En voi erityisesti suositella tätä paikkaa ellei ainakin yhtä näistä kolmesta maailmanlopun suojista laiteta kuntoon.