Orrainpolku

The Orrainpolku Trail in the village of Orrai in Savitaipale is one of the South Karelian classics. The trail is located near to Partakoski and is roughly 10 km (6.2 mi) long. Therefore its suitable either for a day hike or an overnight hike. There are two shelters along the trail, one of them pretty much in the midway. Both are sitting on a shore meaning there is also a chance to go swimming.

Me and Nina decided to hike the Orrainpolku in September, when it was still relatively warm. You find the trail head easily using Google Maps and there is a spacious parking lot as well. The first stretch is along a dirt road, but the trail soon turns into the woods. The trail is marked exceptionally well with signs and red dots on the trees. There is also a bike route and MTB track partially overlapping the trail and all of these are clearly indicated with images.

Terrain was pleasantly variable throughout the journey. On the open sections we got to enjoy the September sun and deeper in the woods of the magical atmosphere of a fairytale forest. The best landscapes were laid on our feet, when we hiked up the Luotolahdenvuori. From the cliffs there opened an amazing view over the Luotolahti of the Lake Kuolimo while we were surrounded by perfect silence.

Soon after we descended from the hill we arrived to the Luotolahti shelter. The lean-to is on a scenic spot on the shore of the Lake Kuolimo. It’s well maintained and has a privy, fire wood and a dock for canoeists and swimmers. We decided to have a lunch break and built a fire to fry some sausages, while some small birds were entertaining us by bustling around.

As we were passing the small pond called Ahvenlampi I saw something moving on the other shore. The white figure turned out to be a swan, which felt very surprising in the middle of the woods. I’ve mostly seen swans on more open areas and wetlands.

When there was only about a kilometre (less than a mile) left, we arrived to the Onkilampi shelter. We had only a short break there, but it’s worth mentioning that you can reach the lean-to also along the dirt road. That makes the shelter accessible, but getting all the way to the shore might be challenging if you are using a wheelchair or a walker.

The versatile terrain and landscapes as well as the properly maintained trail explain the classic status of the Orrainpolku. If you wish to add some other things to your bucket list on Savitaipale, the Kärnäkoski fortress is nearby and Partaranta restaurant is opening at Partakoski again next summer.

Orrainpolku Savitaipaleen Orrain kylällä on yksi ehdoton Etelä-Karjalan klassikkoreitti. Partakosken lähellä sijaitseva noin 10 km mittainen polku soveltuu niin päiväretkeksi kuin yön yli tehtäväksi reissuksikin. Orrainpolun varrella on kaksi laavua, joista toinen on suunnilleen puolivälissä matkaa. Molemmat ovat lisäksi rannalla, joten uintimahdollisuuskin on.

Kävimme Ninan kanssa vaeltamassa Orrainpolun syyskuussa, jolloin kelit olivat vielä lämpimät. Polun alkuun löytää helposti Google Mapsilla ja parkkipaikallakin on mukavasti tilaa. Alkumetrit kuljimme hiekkatietä, mutta hyvin pian käännytään varsinaisille metsäpoluille. Orrainpolku on merkitty todella hyvin kylteillä ja punaisilla täplillä puissa. Vaelluspolun lisäksi alueella kulkee pyöräily- sekä maastopyöräreitit, jotka on indikoitu selkein kuvin.

Maasto oli pitkin matkaa mukavan vaihtelevaa. Aukeammilla alueilla pääsi nauttimaan syysauringon paisteesta ja syvemmällä metsässä sammaleisen satumetsän tunnelmasta. Parhaimmillaan maisemat kuitenkin olivat, kun nousimme Luotolahdenvuorelle. Kalliolta avautui kaunis näköala Kuolimon Luotolahdelle, jota saattoi ihailla täydellisen hiljaisuuden ympäröimänä.

Pian mäeltä laskeuduttuamme saavuimme Luotolahden laavulle. Kuolimon rannalla oleva laavu on todella viihtyisällä paikalla ja lisäksi hyvin varusteltu – löytyy huussi, polttopuita ja laituri rantautumiseen tai uimiseen. Päätimme pitää laavulla evästauon ja paistoimme makkaraa pikkulintujen touhutessa ympärillä.

Ohittaessamme pientä Ahvenlampea näin jotain liikkuvan lammen toisella rannalla. Valkoinen hahmo osoittautui joutseneksi, joka tuntui hyvin yllättävältä näyltä näin metsän keskellä. Yleensä olen nähnyt niitä aukeammilla alueilla ja kosteikoissa.

Vain reilun kilometrin ennen reitin loppua saavuimme Onkilammen laavulle. Pysähdyimme tässä vain hetkeksi, mutta on mainitsemisen arvoista, että Onkilammelle pääsee myös hiekkatietä pitkin, joten laavu on esteettömästi saavutettavissa. Aivan rantaan asti voi kuitenkin olla vaikea mennä pyörätuolilla tai rollaattorilla.

Monipuoliset maisemat ja hyvin hoidettu reitti lunastavat kiistämättä Orrainpolun klassikkomaineen. Jos samaan retkeen haluaa yhdistää muita kohteita, on lähialueella esimerkiksi Kärnäkosen linnoitus ja Partakosken Partarantaan on aukeamassa seuraavaksi kesäksi taas ravintolatoimintaa.