Day 41: Erwin

17,91 km (11.1 miles)
343.7 / 2189.8 miles
Super 8, Erwin, TN

I woke to the sound of rain a few times in the night. When I got up the rain was gone, and the horizon announced the arrival of morning with its many red hues. I got my food bag down from the tree and packed my things while eating. On one hand I would like to do things in peace, as there is no real hurry. On the other hand too often I find myself doing other things while eating. How efficient does someone living in the woods really have to be?

As I started hiking a thick fog had materialized from somewhere. At first it was quite pleasant, but as the morning warmed up the humidity got ridiculous, and I felt like I was in an aquarium. The rain and thunder forecasted the previous day never arrived, and the day just kept getting hotter.

I booked it down the hill, because I wanted to get to Erwin before the post office closed. I got to the edge of town, along the Nolichuky River, shortly after noon, and decided to try to hitchhike the few miles into town. Only one car passed me, and the next one pulled over. A very nice young man, Connor, promised to take me to the post office and told me he frequently gave rides to hikers. He offered to take me to the motel, too, but I didn’t want him to have to wait, especially when it was only a few hundred meters from the post office. At the post office waited the best package of the trip, as my friends Liisa and Rami, who had come to New York City on vacation, had sent me Fazer blue chocolate and salmiakki.

As I continued on to my motel, via Taco Bell, I encountered familiar hikers at the door of the Mexican fast food joint: The Dude, Daddy Longlegs, ja Hodge Podge. They told me they had arranged a shuttle ride to Walmart for grocery shopping, and back to the AT tomorrow, and asked me to join them. Well, I didn’t have a reason to refuse as opportunities fell right into my lap. We also went together to grab dinner at Bojangles, because eating is obviously the most important item on the agenda when visiting a town.

JFRM-2017-04-7117.jpg

JFRM-2017-04-7119.jpg

JFRM-2017-04-7121.jpg

JFRM-2017-04-7122.jpg

JFRM-2017-04-7123.jpg

JFRM-2017-04-7124.jpg

JFRM-2017-04-7125.jpg

JFRM-2017-04-7126.jpg

JFRM-2017-04-7127.jpg

Havahduin yöllä muutaman kerran sateen ääneen. Noustessani hieman ennen seitsemää oli sade jo ohi ja taivaanranta ilmoitti monilla punaisen sävyillä auringonnoususta. Hain ruokasäkin roikkumasta puusta ja aamupalan lomassa pakkasin tavaroitani. Toisaalta sitä haluaisi tehdä asioita rauhassa, kun mitään tosiasiallista kiirettä ei ole. Kuitenkin hieman liian usein tulee syömisen ohessa touhuttua jotain muuta. Kuinka tehokas metsässä asujan lopulta tarvitsee olla?

Lähtiessäni vaeltamaan oli jostain ilmestynyt sankka usva. Ensin se oli oikestaan ihan miellyttävä, mutta aamun lämmetessä ilmankosteus meni aivan naurettaviin mittoihin ja olo oli kuin akvaariossa. Edellisenä päivänä ennustettua sadetta ja ukkosta ei näkynyt vaan päivä muuttui kokoajan kuumemmaksi.

Painoin menemään reipasta vauhtia alamäkeen, koska pyrin pääsemään Erwiniin ennen postin sulkeutumista. Tulinkin kaupungin laitamille, Nolichucky Riverin varteen, aikaisin iltapäivästä ja päätin yrittää liftata muutaman mailin matkan keskustaan. Vain yksi auto ehti ajaa ohitseni ja heti sen perässä tuleva pysähtyi penkalle. Todella mukava nuori mies, Connor, lupasi heittää minut postille ja kertoi usein ottavansa vaeltajia kyytiin. Hän olisi tarjonnut ajamaan minut motellillekin, mutta en halunnut hänen joutuvan odottamaan kun matkaakaan ei ollut kuin muutama sata metri. Postissa odotti reissun paras paketti, kun New York Cityyn lomalle tulleet ystäväni Liisa ja Rami olivat lähettäneet minulle Fazerin sinistä ja salmiakkia.

Jatkaessani matkaa Taco Bellin kautta motellille tulikin meksikolaispikaruokalan ovella vastaan tuttuja vaeltajia: The Dude, Daddy Longlegs ja Hodge Podge. Miehet kertoivat järjestävänsä shuttle-kyydin ruokaostoksille Walmartiin sekä huomenna takaisin AT:lle ja pyysivät minua kimppaan. No, eihän minulla ollut syytä kieltäytyä asioiden pudotessa täysin valmiina eteeni. Kävimme illalla vielä yhdessä hakemassa kanaillalliset Bojanges’sta, koska syöminen on selvästi kaupunkivisiittien tärkein ohjelmanumero.

Map

Total Time: 06:25:41

Leave a comment

Leave a Reply