Day 33: Snowbird Mountain

10,85 km (6.7 miles)
247.2 / 2189.8 miles
Groundhog Creek Shelter, NC

While living on the AT my daily routine has shifted to be significantly earlier. Normally I would sleep late in the morning and stay up late at night, but now my days are automatically paced by light. And even the early mornings haven’t been awful like going to an early shift at work, when I’m usually going to sleep between 8 and 10 PM. And sleep comes easily after long days of hiking. Life in general is simple: hike, eat, sleep.

The morning at Standing Bear Farm got to start leisurely though, because I wasn’t in any hurry to leave. I got breakfast from the local shop, and enjoyed such a rare treat as yogurt. Around 10 AM I put my still wet hiking boots on and started hiking up hill. And that was most of what was on the program for the day.

I stopped for a break at the summit of Snowbird Mountain, which has some kind of a FAA tower. From there I was able to enjoy going downhill again and got to Deep Gap as planned, and the shelter near it. I had wanted to do a shorter day, because it would take me at least three days to get to the next town, Hot Springs, anyway, and on a hot day a long uphill climb was enough.

As I removed my slightly dried, but still wet boots, I noticed my feet had suffered from two days in damp conditions. I didn’t have blisters, but the skin was coming off in places, and one of my toes had a small pressure ulcer. I am trying to care for it the best I can, but the rain forecasted for the next two days will not help the situation.

JFRM-2017-04-6887.jpg

JFRM-2017-04-6888.jpg

JFRM-2017-04-6889.jpg

JFRM-2017-04-6892.jpg

JFRM-2017-04-6893.jpg

JFRM-2017-04-6894-Pano.jpg

JFRM-2017-04-6898.jpg

JFRM-2017-04-6899-Pano.jpg

JFRM-2017-04-6908.jpg

JFRM-2017-04-6909.jpg

JFRM-2017-04-6911.jpg

AT:lla eläessä päivärytmini on aikaistunut huomattavasti. Tavallisesti nukkuisin pitkään aamuisin ja valvoisin myöhään iltaisin, mutta nyt elämä rytmittyy automaattisesti valoisan ajan mukaan. Eivätkä aikaisetkaan herätykset ole sillä tavalla kamalia kuin aamuvuoroon mennessä, koska usein nukkumaan on menossa jo 20-22 välillä. Myös uni tulee hyvin pitkien vaelluspäivien päätteeksi. Elämä ylipäänsä on yksinkertaista: vaella, syö, nuku.

Aamu Standing Bear Farmilla sai kuitenkin alkaa hyvin rauhallisesti, koska minulla ei ollut mikään kiire lähteä. Hain paikan puodista aamupalaa ja nautin sellaisista harvinaisista herkuista kuin jogurtti. Noin kymmenen aikaan vedin yhä märät vaelluskengät jalkaani ja lähdin tarpomaan ylämäkeen. Ja sitä sitten olikin ohjelmassa suurimmilta osin.

Pysähdyin tauolla Snowbird Mountainin laelle, jossa on FAA:n jonkinlainen lentovalvontatorni. Sieltä pääsinkin nauttimaan taas alamäestä ja tulin suunnitelmani mukaisesti Deep Gapiin ja sen lähellä olevalle shelterille. Olin ajatellut tehdä lyhyemmän päivän, koska seuraavaan kaupunkiin, Hot Springsiin, menisi joka tapauksessa minulla kolme päivää ja kuumana päivänä pitkä ylämäki oli jo tarpeeksi.

Riisuessani hieman kuivuneet, mutta yhä märät kengät ja sukat huomasin jalkojeni hieman kärsineen kahden päivän kosteista oloista. Rakkoja ei ole tullut, mutta iho irtoilee paikoittain ja yhteen varpaaseen oli muodostunut pieni painehaavauma. Yritän hoitaa sitä parhaani mukaan, mutta kahdelle seuraavalle päivälle luvattu sade ei välttämättä erityisesti tätä asiaa auta.

Leave a comment

Leave a Reply