In the village of Peräkylä in Lemi there is a narrow and curved lake called Tuohtjärvi. Around that lake runs a 8 km (5 mi) long trail for hikers and MTBers – the Tuohtjärvi Trail. On one late-May day we decided to take a look what kind of a day hike destination it would be.
Finding the trail head is easy, when you follow Google Maps to Uimintie 677. In that address there is the Niittykulma shop and café – which looked pretty much abandoned. Anyway there was lot of space to park the car and thus me and Nina swung on our backpacks and started hiking along the dirt road. Because this trail is also a bike route, it follows mainly roads. The trail is marked well with small orange signs and blue sashes on the trees.
Walking along the roads was pretty uneventful from the hiking perspective, but on a sunny day we got to enjoy the countryside and the forest sounds. There were some mosquitoes, however not enough to be a trouble. Some change was offered by the roads changing from dirt roads to forest and field roads and then back again. There are few hills on the way, but generally the terrain suits for less stable walkers as well.
It was a slight anticlimax that the last two kilometres (1.2 mi) to the parking lot goes along a paved road with a narrow shoulder. Though this section offers one of the few views to the Lake Tuohtjärvi and landscape of rolling fields.
The Tuohtjärvi Trail is not the most surprising and exciting hiking destination – therefore possibly also little less known. One gets to enjoy the peaceful countryside and this is a good option, if you are looking for a bit longer day hike with easy terrain.
Lemin Peräkylällä (kyllä sen nimi on oikeasti Peräkylä) sijaitsee pitkulainen ja kaareva Tuohtjärvi. Järven ympäri kulkee noin 8 km mittainen vaeltajille ja maastopyöräilijöille tarkoitettu Tuohtjärven reitti. Eräänä myöhäisenä toukokuun päivänä päätimme lähteä katsomaan millainen päiväretkikohde se olisi.
Perille löytää helposti ajamalla Google Mapsin avulla osoitteeseen Uimintie 677. Siinä osoitteessa sijaitsee Niittykulman kauppa ja kahvila, jotka kyllä näyttivät varsin autioituneilta. Pihaan sai kuitenkin auton hyvin parkkiin ja niinpä heitimme Ninan kanssa reput selkäämme ja lähdimme kulkemaan pitkin hiekkatietä. Koska kyseessä on myös pyöräreitti, polku kulkeekin pääasiassa teitä pitkin. Reitti on merkitty varsin hyvin pienillä oransseilla kylteillä sekä puissa olevilla sinisillä nauhoilla.
Teitä pitkin kävellen reitti oli vaeltamisnäkökulmasta melko yksitoikkoinen, mutta aurinkoisena päivänä saattoi silti nauttia mukavista maalaismaisemista ja metsän äänistä. Hyttysiäkin oli hieman, mutta ei vaivaksi asti. Vaihtelevuutta toi myös käveltävien teiden muuttuminen hiekkatiestä metsä- ja peltoteiksi. Joitakin mäkiä matkalla on, mutta yleisesti ottaen maasto soveltuu myös vähän huonompijalkaiselle kulkijalle.
Pieni antikliimaksi reitille on, että viimeiset noin kaksi kilometriä takaisin parkkipaikalle kuljetaan pitkin asfaltoitua tietä, jossa on melko kapea piennar. Toki tältä osuudelta tarjoutuvat liki ainoat näkymät itse Tuohtjärvelle sekä myös kumpuilevaa peltomaisemaa.
Tuohtjärven reitti ei ole yllättävimmästä ja jännittävimmästä päästä kohteita – siksi ehkä myös vähemmän tunnettu. Maaseudun rauhasta retkellä saa kyllä nauttia ja tämä on hyvä vaihtoehto helpossa maastossa hieman pidempää päiväretkeä kaipaavalle.
