Day 13: Zero in Franklin

0 km (0 miles)
105.8 / 2189.8 miles
Sapphire Inn, Franklin, NC

After walking for a hundred miles I decided to have my first planned zero. Stopping seemed strange when I had gotten into a daily rhythm of walking. I constantly have the feeling that I should be going somewhere. 

Well, I went enough of somewhere that I took care of some practical things, like many other hikers. I went to a laundromat for the first time in my life, replenished my food stores, purchased merino wool base layer pants, and stopped at the post office. I had thought I’d be fine with standard underwear, but since the weather has been cold and wet, I find myself needing a pair for hiking, and a second (dry) pair for sleeping in. The other tweak in my gear happened at the post office, I sent away my Jetboil. I’ve found myself wanting food now instead of in a bit at the end of my hiking days, and at that point the temperature of the food is irrelevant. So I’ve decided to try witching to cold food for hiking days, and warm meals only when I stop in civilization. 

Today I also went out for beers with other hikers for the first time – in a bar attached to an outdoor gear store of course. A few hikers also came with me to share some leftover pizza in my motel room. Tomorrow I will be returning to the woods, and start walking toward my next pit stop, which is most likely the dam city of Fontana.

JFRM-2017-03-6546.jpg

JFRM-2017-03-6547.jpg

JFRM-2017-03-6548-Pano.jpg

Sadan mailin kävelyn jälkeen päätin pitää suunnitellusti ensimmäisen zeron eli lepopäivän. Paikalleen pysähtyminen tuntuu varsin kummalliselta, kun on päässyt päivittäiseen kävelemisen rytmiin. Kokoajan tuntuu, että eiköhän tästä voisi jo mennä jonnekin.

No, sen verran menin jonnekin, että hoidin käytännön asioita, kuten monet muutkin vaeltajat. Kävin elämäni ensimmäistä kertaa pesemässä pyykkiä kolikkopesulassa, täydensin ruokavarastoja, ostin toiset merinovillaiset pitkät alushousut sekä asioin postissa. Olin ajatellut pärjääväni yksillä pitkillä alushousuilla, mutta säiden ollessa toisinaan kylmät ja kosteat, on pakko varautua pitämään yksi pari vaeltamista varten ja toinen (kuiva) pari nukkumista varten. Toinen varustehienosäätöni tapahtui postissa eli lähetin Jetboil-retkikeittimeni pois. Olen huomannut haluavani vaelluspäivän päätteeksi ruokaa mielummin heti kuin kohta, ja siinä vaiheessa aterian lämpötilalla ei ole väliä. Niinpä kokeilen nyt siirtyä ns. kylmäruokaan vaelluspäivien osalta ja syödä lämpimiä aterioita vain kaupungissa käydessä.

Tänään tuli käytyä myös ensimmäistä kertaa oluella muiden vaeltajien kanssa – loogisesti ulkoiluliikkeen yhteydessä olevassa baarissa. Pari vaeltajaa tuli illalla vielä jakamaan pizzan jämät kanssani motellihuoneeseeni. Huomenna suuntaan takaisin metsään ja lähden tarpomaan kohti seuraavaa tankkauspistettä, joka on luultavammin patokaupunki Fontana.

Leave a comment

Leave a Reply