Great Smoky Mountains National Park – Page 2

18,83 km (11.7 miles)
180.1 / 2189.8 miles
Russell Field Shelter, TN

After being sick and recuperating for a week I returned to the AT today. Noora brought me back to Fontana early in the morning, and I started ascending the Smokies once more. I was a bit nervous about what condition I would be, but the uphill went surprisingly well. During the day my right hamstring and left knee complained a bit, but didn’t create any greater issues.

The decision to return was very challenging. But hiking feels good and I enjoy being out in the woods. I missed the people I’d had a chance to meet during my first three weeks, though. Now all the hikers are unknown to me, and acquainted with each other. Being alone doesn’t bother me, but feeling alone in a group kind of sucks. And because the National Park rules require hikers to stay in designated shelters I can’t just escape into solitude.

At this point the AT follows the North Carolina – Tennessee border. Tonight we are marginally on the Tennessee side by a few meters, but for the most part it’s practically impossible to tell which state one is in at any given time. I don’t consider my North Carolina portion completed until the path turns completely to the Tennessee side a bit further north.

Day 27: Return to the Trail

11 photos

Total time: 00:39:33

Viikon sairastamisen ja toipumisen jälkeen palasin tänään Appalachian Trailille. Noora toi minut aikaisin aamulla Fontanaan ja lähdin toiseen kertaan nousemaan Smokiesia ylös. Jännitin hieman millainen kuntoni olisi, mutta ylämäki sujui yllättävän hyvin. Päivän aikana oikea takareisi ja vasen polvi hieman oikkuilivat, mutta eivät aiheuttaneet suurempia ongelmia.

Päätös paluusta oli todella haastava. Vaeltaminen tuntuu kuitenkin hyvältä ja nautin metsässä olemisesta. Kaipasin kuitenkin ihmisiä, joihin ehdin ystävystyä ensimmäisten kolmen viikon aikana. Nyt kaikki vaeltajat ovat minulle tuntemattomia ja toisilleen tuttuja. Yksinolo ei häiritse, mutta yksin ryhmässä oleminen on vähän kurjaa. Ja kun kansallispuiston säännöt pakottavat käyttämään yöpymiseen ensisijaisesti sheltereitä niin en voi paeta omaan rauhaani.

Tässä vaiheessa AT alkaa seurailla Pohjois-Carolinan ja Tennesseen osavaltioiden rajaa. Tämän yön olen muutaman metrin marginaalilla Tennesseen puolella, mutta käytännössä useinkaan ei tiedä kummassa osavaltiossa on. En kuitenkaan katso Pohjois-Carolinan osuutta tehdyksi ennen kuin reitti sukeltaa kokonaan Tennesseen puolelle pohjoisempana.

8,76 km (5.4 miles)
171.8 / 2189.8 miles
Birch Spring Gap, NC

Some who are following my hike are wondering how in the world I’m making it in the snow. I personally haven’t really been worried about the snow, I’m actually more concerned about the heat. Today, as I ascended from Fontana Dam to the Great Smokey Mountains National Park, the sun was beating down mercilessly. And it’s only spring. A heavy pack with a full load of food did not reduce the amount if sweat produced on the uphill trek.

On the other hand the warmth has its benefits, too. Once I got to the only camping spot on the AT within the Smokies I was able to just toss my wet clothes to dry on a branch and pitch my tent sans shirt. Even washing with baby wipes is remarkably easier and more pleasant outside the tent in warm air.

So for the next week I will be traveling within Great Smokey Mountains National Park, which is commonly known as The Smokies. Other than this campground hikers are not allowed to camp outside existing shelters, unless said shelters are full (in which case through hikers must yield space, regardless of the time of day). I will likely have a zero day in Gatlinburg once I get to Tennessee.

Day 19: Great Smoky Mountains National Park

11 photos

Total time: 20:14:34

Jotkut vaellustani seuranneet ihmiset ovat päivitelleet miten pärjään lumessa. En ole itse ollut mitenkään huolissani lumesta, mutta enemmän mietityttää kuumuus. Tänään, noustessani Fontanan padolta Great Smoky Mountainsin kansallispuistoon, aurinko paahtoi armottomasti. Ja nyt on vasta kevät. Painava reppu ruokatäydennyksen jälkeen ei mitenkään auttanut ylämäessä hikoilua.

Toisaalta lämpö tuo mukavatkin puolensa. Päästyäni Smokiesin ainoalle AT:n varrella olevalle telttapaikalle saatoin heittää hikiset vaatteet kuivumaan oksalle ja pystyttää teltan paidatta. Babywipeseilla peseytyminenkin oli huomattavasti helpompaa ja miellyttävämpää teltan ulkopuolella lämpimässä ilmassa.

Seuraavan viikon kuljen siis Great Smoky Mountainsin kansallispuistossa, joka tunnetaan lyhyemmin Smokiesina. Tätä telttapaikkaa lukuunottamatta yöpyminen pitää tehdä sheltereissä elleivät ne ole täysiä (silloin läpivaeltajat ovat väistämisvelvollisia, riippumatta kellonajasta). Käyn mahdollisesti pitämässä välillä lepopäivän Gatlinburgissa, Tennesseen puolella.